Erityisesti pk-yritysten on arvioitava, miten ne ottavat vastuullisuusasiat osaksi arkeaan, vaikka niitä ei vielä velvoiteta siihen.
Pitkäaikainen jäsenemme Vesa Turkki on mukana hallitustyössä omien investointien sekä ammatin ja yrittäjyyden kautta. Vesa on myös monelle HHJ-kurssin käyneelle tuttu luennoitsija.
1. Miten päädyit hallitustyöskentelyn pariin ja kuinka monta vuotta sinulla on hallitustyökokemusta?
Hallitustyökokemusta on kertynyt runsaat 20 vuotta. Ensimmäiset kokemukset hallitustyöskentelystä sain kahden eri roolin kautta. Asianajajana toimin hallitusten neuvonantajana ja sihteerinä. Yrittäjänä, asianajotoimiston perustajaosakkaana ja myöhemmin toiminnan koko ajan kasvaessa aktiivisena partnerina tarkastelin hallitustyötä omistajan näkökulmasta sekä hallituksen puheenjohtajana että hallituksen jäsenenä.
Asiakkaani edustavat hyvin erilaisia toimialoja teknologiateollisuudesta terveysteknologiaan ja palveluliiketoimintaan. Näiden kautta sain monipuolisia näkökulmia, ja kiinnostukseni hallitustyöskentelyyn heräsi.
Viitisentoista vuotta sitten aloin toimia bisnesenkelinä, jolloin hallitustyöskentelyyn tuli mukaan puhdas sijoittajanäkökulma. Tässä roolissa oli välttämätöntäkin olla kiinnostunut hallitustyöskentelystä osallistumalla kohdeyhtiöiden hallituksiin tai seuraamalla niitä.
Kymmenen vuotta sitten edustamani yritys liittyi osaksi globaalia asianajokonsernia, ja minut valittiin tuolloin Euroopan hallitukseen, jossa olen ainoa suomalainen. Tämän lisäksi työskentelin myös Euroopan johtoryhmässä kuusi vuotta. Hallitustyö on muuttunut ja kehittynyt – se on nykyään suoraviivaisempaa ja määrätietoisempaa, ja corporate-identiteetti on koko ajan vahvistunut toiminnan kasvaessa. Se on ollut mielenkiintoinen matka.
2. Minkälaisissa hallituksissa olet/olet ollut mukana?
Olen ollut mukana hyvin erilaisissa hallituksissa, jotka jakautuvat kolmeen pääasialliseen ryhmään: enkelisijoittajan ja yksityissijoittajan rooleissa omiin investointeihini liittyvät hallitukset, asianajotoimistossa ammattiin ja yrittäjyyteen liittyvät hallitukset sekä asiakkaiden kautta saadut hallituspaikat.
Tyypillinen esimerkki asiakkaiden kautta saaduista hallituspaikoista on, että ulkomainen yhtiö ostaa suomalaisen yhtiön, minkä jälkeen integraatiovaiheessa otetaan hallitustyöskentelyyn mukaan juridinen neuvonantaja. Meillä on Euroopassa ja Suomessa Corporate Secretarial Desk, joka tarjoaa compliance- ja hallinnointipalveluja, kuten hallituksen sihteerinä toimimista tai laajempaa hallitusjäsenyyttä.
Yleensä hallituksen sihteerin tai hallitusjäsenen tehtävät ovat parin kolmen vuoden jaksoja, jotka liittyvät merkittäviin ”saranakohtiin” – esimerkiksi yrityskauppoihin, suuriin investointeihin tai pääomasijoittajan mukaantuloon – asiakasyrityksen historiassa.
3. Miten voidaan varmistaa, että yrityksen arvot heijastuvat hallituksen päätöksissä ja toiminnassa?
Tämä on yksi lempiaiheistani, joka juontaa pitkästä lähes kymmenen vuoden historiastani HHJ-kurssin luennoitsijana. Kaikki alkaa siitä, että hallituksen ja omistajien tavoitteet ovat yhteneväiset. Omistajan on oltava aktiivisesti mukana hallitustason vastuullisuus- ja arvopohjaisessa työskentelyssä, ja hallituksen agendan on oltava linjassa omistajan arvojen ja näkemysten kanssa.
Hallitus elää ja hengittää myös yrityksen vastuullisuutta, ja myös reivaa sitä tarvittaessa. Hallitus määrittelee omistajan antamalla mandaatilla vastuullisuuden ulottuvuudet, merkityksen liiketoiminnalle ja edellyttää ja sparraa toimivalta johdolta konkreettista tiekarttaa siihen, miten vastuullisuuskysymykset näkyvät arjessa.
Erityisesti pk-yritysten on arvioitava, miten ne ottavat vastuullisuusasiat osaksi arkeaan. Vaikka niitä ei vielä velvoiteta tähän, uskon, että parin kolmen vuoden kuluessa pk-yrityksiltäkin edellytetään vastuullisuusraportointia tai -verifikaatiota. Jos PK-yritys on osana laajempaa arvoketjua tai hakee rahoitusta, raportointivalmiutta tarvitaan jo nyt. Vastuullisuusasioiden nostaminen pk-yritysten hallitusten pöydälle hyödyttää niin sisäistä toimintaa kuin vuorovaikutusta rahoittajien ja asiakkaiden kanssa.
4. Miten hallitus voi arvioida ja seurata yrityksen liiketoimintamallin kestävyyttä ja kilpailuetua pitkällä aikavälillä?
Hallituksen tehtävänä on haastaa toimivaa johtoa varmistamaan, että kilpailuedut ovat kunnossa ja yritys pystyy kilpailemaan markkinoilla. Hallituksen lakisääteinen ja ydintehtävä on valvonta ja riskienhallinta, hallituksen tulee seurata sekä yrityksen taloutta että liiketoiminnan kehitystä laajemmin. Oikeanlainen raportointi on kaiken ytimessä.
On erityisen tärkeää tunnistaa strategian kautta yrityksen liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta kriittiset kohdat, esimerkiksi henkilöstö, omistajarakenne, palvelut ja tuotteet, riskienhallinta, asiakkaiden elinkaari sekä yrityksen oma elinkaari. Voidakseen ohjata yritystä oikeaan suuntaan, hallituksen on sparrattava operatiivisen johdon kanssa hallituksen kokousten ulkopuolella säännöllisesti ja riittävän usein. Tärkeää on keskustella säännöllisesti myös omistajien kanssa.
Elämme ainutlaatuista teknologista murrosaikaa, joka vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan kaikkiin yrityksiin ja ihmisiin. Tämä asettaa haasteita yritysten johdolle ja hallituksille. Euroopan yhteismarkkinat tarjoavat valtavasti uusia mahdollisuuksia ja rahavirtoja, mutta on muistettava, että kilpailu ei enää ole paikallista. On tarkasteltava miten voidaan tehdä asioita paremmin kuin kilpailijat, koska Einsteinia mukaillen: ”Jos tekee kaiken aina samalla tavalla, ei kannata odottaa erilaisia lopputuloksia.”
5. Kuinka hallitus voi varmistaa, että sen jäsenillä on riittävästi monipuolista osaamista vastatakseen yrityksen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin?
Osakeyhtiölain mukaan omistajat valitsevat hallituksen, joten heidän on määritettävä, mikä on yrityksen ja omistajien kannalta ideaali hallituksen kokoonpano. Kuitenkin hallituksen vastuulla on myös itse miettiä tätä asiaa.
Tärkeää on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri hallitusjäsenten välillä sekä riittävä tiedon jakaminen. On varmistettava tiedon omaksuminen ja mahdollistettava kysymykset.
Rotaatiota hallitaan exit- ja sisäänottojärjestelmän avulla. Uusia jäseniä rekrytoitaessa hallitus perehdyttää heidät yrityksen menneisyyteen, nykytilanteeseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin sekä tutustuu uuden jäsenen osaamiseen. Hallitustyöstä pois jäävä henkilö voi puolestaan kertoa omia huomioitaan hallitustyön sujumisesta. Näitä näkemyksiä kannattaa kuunnella.
Itsearviointi, joko itsenäisesti tai sparraajakumppanin kanssa, voi olla hyödyllistä, sillä se auttaa tunnistamaan kehityskohteita neutraalisti. Myös operatiiviselta johdolta ja omistajilta kannattaa kysyä, kaipaavatko he hallitukseen uutta osaamista, joka olisi hyödyllistä yritykselle.
Näitä tarkasteluita on hyvä tehdä erityisesti tulevien muutosten yhteydessä. On hyvä pitää mielessä, että ideaali hallitus ei ole puhtaasti asiantuntijakollegio, eikä sen pidäkään olla. On tärkeää, että hallituksessa on asiantuntemusta, mutta asiantuntijapalveluita voidaan tarvittaessa myös ostaa.
6. Mitä verkostoituminen hallitustyöskentelyn ympärillä on sinulle antanut?
Verkostoituminen hallitustyöskentelyn ympärillä on antanut minulle valtavasti – voisi sanoa, että jopa puoli elämää tai ainakin kolmanneksen! Olen saanut paljon ystäviä ja tuttavia, tavannut mielenkiintoisia henkilöitä, kuullut erilaisia mielipiteitä, oppinut sietämään erilaisuutta ja muokkaamaan omaa toimintaani.
Hallituksen jäsenten kannattaa verkostoitua yrityksen avainhenkilöiden ja omistajien sekä muiden hallitustyötä tekevien kanssa. Verkostoituminen tarjoaa paljon, mutta mielestäni se on myös välttämätöntä.
7. Mitä muuta elämääsi kuuluu kuin hallitustyö?
Olen omassa elämässäni paljon yksityisempi kuin työtaustani perusteella voisi päätellä –hieman introverttikin. Elän aika tavallista elämää, johon kuuluvat läheiseni, ystävät sekä harrastukset, joista eniten aikaa vievät urheilu ja lukeminen. Erityisesti jalkapallo on lähellä sydäntäni. Monet ystävistäni ovat liiketoiminnan ulkopuolelta, esimerkiksi vanhoja kouluaikaisia ystäviä. Tämä tuo elämään hienoa perspektiiviä, kun keskustelemme muusta kuin työasioista.
Pidän lomat, ja vaikka en koskaan kytke sähköpostia tai puhelinta kokonaan pois, se ei stressaa minua. Minulla on kollegoita ja avustajia, jotka hoitavat asioita, joten minun ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Sanoisin, että 75-prosenttisesti saan tehdä mitä haluan. Aikatauluihini en aina voi vaikuttaa haluamallani tavalla, mutta tuskin kukaan liike-elämässä mukana oleva on sataprosenttisesti oman kalenterinsa herra, eikä se ehkä olekaan tavoiteltavaa.
En tarvitse korkeita muureja henkilökohtaisen elämän, työelämän ja vapaa-ajan välille. Mahdollisuuksia harrastuksiin on, ja ne pitää osata käyttää.